Tulipahan taas käytyä läpi lankavarastoa samalla kun siivosin vaatehuonetta, ja kovasti ihmetyttää että mistä tätä lankaa oikein tulee? Kai mä sitten oon melkonen hamsteri lankojen suhteen, etten mitää osaa heittää pois ( jos vaikka joskus vielä tarvii..). Ja lisää tuli hankittua kun kävin Oulunkylässä Lankamaailmassa tutustumassa. Oli kyllä kiva lankakauppa, melkoisen laaja valikoima kaikkea. Sinistä puuvillalankaa tarttui mukaan, siitä tulee jonkinlainen takki Otolle.



Kesken on vauvan peitto, jonka ohjeen löysin vanhasta Moda-lehdestä. Lankana mulla on novitan wool, vaikka ohjeessa olikin joku muu. Ihan kivalta näyttää ja tätä voi tehdä vaikka kersojen kanssa touhuamisen ohella, kerros siellä, toinen täällä.




Mulla oli myös keskeneräinen sukkakudin, mutta vaatehuonetta siivotessani en huomannu Ellaa, joka tutki käsityökoppaa, ja oli muina miehinä irrotellu puikot kyseisestä työstä. Kun siinä sitten harmittelin (lievästi sanottuna) tapahtunutta, oli neidillä jo vakiokommentti valmiina: "Ei hätää, äiti". Toinen yhtä käytetty kommentti on "Ei haittaa".
Oon monesti kieltänyt Ellaa esim. hyppimästä sohvalla ja saan aina saman vastauksen: " Ei haittaa, äiti"
Nyt huomaa, miten Ellalla on mielikuvitus kehittynyt. Neiti keksii jo ihan omia leikkejä ja saattaa viihtyä itsekseenkin pitempään, kun leikkii muumitalollansa tai autoilla. Ja suu käy koko ajan, mikälie satutäti hänestä vielä kehittyykään :)
Otto tarraa jo molemmin käsin leluihin kiinni ja ohjaa ne tietenkin suuhunsa. Tuttia olen nyt kovasti yrittänyt ukolle opettaa ja aina välillä erehtyy sitä lussuttamaan, kunnes taas muistaa ettei tykkääkään. Ollaan siis huomattu, että herra osaa kyllä tuttia imeä. Ja tänään 10.4 herran kääntyi ensimmäisen kerran vatsalleen heti aamutuimaan, varmaankin 4 kk synttäreiden kunniaksi. Kohta sekin matelee lattiaa pitkin paikasta toiseen, jos tulee yhtään siskoonsa :)

Nyt pitää taas mennä ikkunaan kiroamaan tota lumimäärää, jos se vaikka alkais kirousten voimalla sulaa...

Kevättä odotellen..