"äiti, äiti, äiti, kato, kato"

Huh, meillä pienen miehen sanavarasto vaan kasvaa. On äänessä koko ajan ja toistelee kaiken mitä Ella sanoo. Ellalla meneekin välillä hermot perässä kulkevaan "papukaijaan". Isin ja äidin perässä herra kulkee yhtenään ja hokee koko ajan "äiti, äiti, kato, kato". Toinen yleinen kommentti herralta on "mä ite". Haluaa tehdä kaiken itse, siinä sitä sitten välillä väännetään kun taidot ei ihan kaikkeen riitäkään.
Ja Oton uhmaikä sen kun pahenee, ukko on koko ajan kiusanteossa ja vastaus kaikkeen on aina "EI". Lelujen heittelyn kun saisi loppumaan, niin olisin ihan tyytyväinen.

Ellalla on menossa jo ihan erilainen uhma. Siihen kuuluu narinaa ja kitinää ja mököttämistä. Kun leikit ei mene juuri neidin ohjeiden ja sääntöjen mukaan niin tungetaan papu syvälle nenään ja lähdetään hetkeksi mököttämään. Joskus leikit Oton kanssa päättyy mököttämiseen koska Otto ei noudata mitään sääntöjä.
Omaikäisten lasten kanssa leikkiessä Ella on joustavampi, liekö sitten syynä se, että omaikäisten kanssa voi jo neuvotella, kun Otolla ei riitä vielä sanavarasto järin suuriin keskusteluihin.
Kaikesta nahistelusta huolimatta Ella ja Otto ovat kuitenkin toistensa parhaat kaverit, vaikka riidan tullessa Ella usein ilmoittaakin että Otto ei ole enää hänen kaverinsa :) ja hetken päästä kuitenkin taas leikitään yhdessä.

Onneksi useimmiten onnistuu leikit sisarustenkin välillä kitkattomasti jonkin aikaa, kun on molemmille mieluinen leikki, kuten toissapäivänä kun avattiin hiekkalaatikko, joka oli täynnä mutavelliä. Ja siitähän saatiin ihanat mutakakkuleikit. Voi sitä riemua ja kikatusta!!




Polkupyörätkin kaivettiin jo esille. Ella on jo kahdesti polkenut kerhomatkan omalla pyörällä. Tänä kesänä varmaan opetellaan jo ajamaan ilman apupyöriä.

Tänään vauvan kanssa lääkärintarkastukseen ja pääsiäiseksi suunnitteilla pihahommia. Ella ja Otto jo odottaa reissua ystäväperheen luokse katsomaan pientä koiravauvaa, jonne myös aiomme pääsiäisenä :)