Pulkkailua

Ihanaa, kun sää on lauhtunut ja pihalla voi taas olla tuntikaupalla, eikä palella. Emmakin pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa pulkkailemaan. Ella meni toissapäivänä kerhokaverin (Aatun) luokse leikkimään niin me päätettiin Oton kanssa viedä Emma pulkka-ajelulle. Vähän oli neiti vakavana alkuun, mutta loppu kohti jo alkoi vähän hymynpoikasta löytyä. Ottokin halusi vetää Emman pulkkaa ja jonkin aikaa jaksoikin kiskoa pulkkaa perässään.
Ja Ellallakin oli ollut kivaa Aatun kanssa. Ellasta jo huomaa miten tärkeitä alkaa kaverit olla, eikä aina jaksa leikkiä pikku poikien kanssa. Ella alkaa jo ymmärtää senkin mitä se meidän muuttaminen käytännössä tarkoittaa. Yhtenä päivänä kysyi huolissaan että "eihän me vielä muuteta, kun sitten Iida ei tiedä missä me asutaan?" Voi pienen murheita, ehkä jotenkin saadaan yhteyttä pidettyä näihinkin kavereihin vielä muuton jälkeenkin, ainakin noihin tärkeimpiin ystäviin, katsotaan...






Emma pulkkailee



Tein itselleni Aili-tumput, koska mun tumpputilanteeni on aika surkea. Pitänee varmaan vielä parit tumput tehä ettei aina tarvi etsiä ympäri kämppää sitä ainoaa paria. Ohje on netistä ja lankana novitan 7 veljestä. Hyväksi havaittu ohje, joten näitä varmaan tulee tehtyä vielä enemmänkin :)




Täällä on ollut aika hiljaista jo tunnin verran kun ipanaiset uinahtivat, eikä ihme jos väsytti, koska kovaa ajatushommaa on tänään tehty. Ellaa mietitytti että mistä se maailman ihan ensimmäinen ihminen syntyi? Ellan mielestä tuulella ja pilvillä saattoi olla osuutta asiaan, kyllä mua hymyilytti kun niin tosissaan näitä neiti pohti :) Ihan uskomattomia juttuja noilla mun rakkailla muutenkin :) Emma taputtaa käsiään yhteen vielä nukahtaessaankin (taitoa täytyy pitää yllä) ja kiipeää melkoisen ketterästi Oton sänkyyn mutta ei pääse sieltä alas ja huutaa sitten äitiä apuun ainakin parikymmentä kertaa päivässä, ihanaa tämä kiipeilyvaihe! Nyt aion nauttia hiljaisuudesta ja käpertyä sohvannurkkaan kutomaan ja tuijottamaan telkkua. Huomenna taas lisää härdelliä luvassa =)